Opi tuntemaan itsesi - vinkit kehon kuunteluun

Opi tuntemaan itsesi -
vinkit kehon kuunteluun

By Hanne

Elämme teknologian täyteistä elämää, ja teknologian avulla voimme myös kerätä ja saada runsaasti tietoa itsestämme. Erilaiset laitteet kertovat milloin meidän tulee liikkua ja levätä. Tai miten aktiivinen päivämme on ollut, ja onko unemme laadukasta ja palauttavaa. Mutta, tulisiko meidän tietää ja ymmärtää tämä myös ilman minkäänlaisia laitteita? Tulisiko meidän ymmärtää ja tuntea kehoamme niin, että voisimme itsekin nämä päätelmät tehdä? Tässä postauksessa saat yksinkertaiset vinkit kehon kuunteluun.

Opi tuntemaan itsesi -
vinkit kehon kuunteluun

Heitän sinulle nyt kysymyksen, onko sinulla aktiivisuuttasi mittaava kello kädessäsi tai sormusta sormessasi? Elämme ajassa, jossa olemme hyvin teknologia myönteisiä, ja vaikka edellä mainittujen laitteiden tarkoitusperä on toki hyvä, auttavatko nämä laitteet meitä kuuntelemaan omaa itseämme? Oppimmeko siten tuntemaan itsemme ja kehomme merkit paremmin? Edistävätkö ne itsetuntemustamme?

Kirjoitin hiljattain stressistä, ja siitä miten tärkeää hiljentyminen on hälyn keskellä. Hiljentymisen hetket ovat niitä hetkiä, jolloin voit tarkkailla kehosi viestejä. Muun muassa tämä yksinkertainen stressinhallinta keino on saanut minut pohtimaan paljon sitä, viekö ranteessa aktiivisuuteen kehottava kapistus meitä lähemmäs hyvinvointia?

Lisäävätkö erilaiset laitteen oikeasti ymmärrystämme omasta itsestämme? Vai antavatko ne vain meille helposti ja nopeasti vastauksen siitä, mitä kehossamme tapahtuu ilman, että meidän tarvitsee itse ymmärtää itseämme ja kehoamme yhtään sen enempää kuin aiemminkaan. Kuuntelemmeko siis edelleenkään kehoamme? Pystymmekö laitteen avulla pääsemään lähemmäs itseämme vai ajaudummeko edelleen kauemmaksi itsestämme? Kerron sinulle oman kokemuksen vuosien takaa ja sen myötä myös näkemykseni asiaan.

Mittaamisen koukussa

Olen ollut intohimoinen sykemittarin käyttäjä. Mietin, että aikaa siitä on kulunut jo jota kuinkin 6 vuotta. Latasin sykemittarilta tehdyt treenit suoraan tietokoneelle ja pidin treenipäiväkirjaa. Oli mielestäni kätevää saada kaikki data tarkasteltavaksi tietokoneelle.

Näin jälkikäteen mietittynä hienointa siinä taisi olla se, että näin lukemattomat treenimerkinnät kalenterissa. Olin ollut tehokas. En siis niinkään tarkastellut, mitä kehossani oli harjoituksien aikana tapahtunut. Toisinaan taisin tähdittää harjoitukseni ja kirjoittaa treenin kohdalle “ok treeni”. Harjoituksen aikainen energiankulutus lienee tuolloin hartaimmin seuraamani asia, sillä tuo aika oli vahvasti myös syömishäiriön kanssa kamppailemisen aikaa.

Juoksulenkit muistan kuluttaneeni mittaria tarkkaillessa, ja pysyen tietyllä sykealueella. Se onkin toki tärkeää jos tähtäämme maratonille tai muuhun kilpailuun, kuten minä tein. Kehoni kuuntelua en kuitenkaan oppinut mittarin kautta. Hyvä esimerkki siitä on eräs maratoni, jonka lähdössä satojen muiden sykemittareiden ympäröimänä omani sekosi. Olin aivan hukassa, sillä juoksusuunnitelmani kilpailussa nojasi vahvasti mittariin, ja sen ollessa pois pelistä, minulla ei ollut mitään käsitystä omasta juoksuvauhdistani tai sykkeestäni. Olin miettinyt kilpailun etukäteen tarkoin tietyn sykkeen ja vauhdin ympärille, ja ilman mittaria en siihen kyennyt.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan erilaiset mittarit voivat meitä viedä. Eikä se suunta ole mielestäni paras mahdollinen varsinkin, kun huomiotamme viedään tänä päivänä muutoinkin jatkuvasti oman itsemme ulkopuolelle.

Hyvinvointia ei voi ulkoistaa

Se, että jokin mittari kädessämme kertoo tai kehottaa, että meidän tulisi liikkua, on toki hyvä asia, sillä on totta, että unohdumme helposti sohvan pohjalle. Siltikin koen, että palon liikkumiseen tulisi syntyä ja kummuta aidosti sisimmästämme. Kumpuaako se sillon, kun tukeudumme jatkuvasti siihen, että joku laite siitä muistuttaa? Onko liikkeelle lähteminen jotain, mitä olemme koko päivän odottaneet innolla? Hyvä kysymys, jonka itselleen voisi esittää on se, että lähdenkö salille tai lenkille aidosta halustani tehdä keholleni hyvää? Vai onko taustalla jokin muu syy, kuten se, että mittari niin kehottaa? Entä jos jään sohvalle, miltä minusta silloin tuntuu?

Entä jos laite kertoo, että unenlaatumme on suorastaan surkea? Otammeko silloin oman hyvinvointimme haltuumme ja teemme konkreettisia asioita, joilla voisimme unenlaatua parantaa? Vai toteammeko tilanteen, tekemättä asialla itseasiassa yhtään mitään.

Omaa hyvinvointia ei voi ulkoistaa, sillä se halu voida hyvin kumpuaa lopulta sinusta itsestäsi.

Kehosi tietää, mitä se tarvitsee

Miten kuunnella kehoaan? Ihan yksinkertaisimmillaan kehon kuuntelu alkaa siitä, että vietät aikaa oman itsesi parissa ilman mitään ylimääräistä.

Hengitä muutaman kerran syvään ja tarkkaile tuntemuksiasi. Oletko rentoutunut, väsynyt tai kenties kireä? Huomaatko kireyttä jossain kohtaa kehoasi tai jännitätkö jotain kohtaa kehossasi?

Jos olo tuntuu levottomalta, mene pienelle kävelylle oma itsesi kanssa ilman mitään ylimääräistä. Jos keho tuntuu kireältä venyttele tai tee lyhyt joogaharjoitus. Jos olet väsynyt, ota päiväunet mikäli se on mahdollista.

Vaikka erilaiset mittarit olisivatkin osa elämääsi, koeta päästää irti siitä, että ne ohjailevat elämääsi. Anna kehosi opastaa sinua terveyteen ja mielenrauhaan. Voit tukeutua mittareiden tarjoamaan tietoon, mutta älä sen vuoksi hylkää itseäsi. Kehosi tietää, mitä se tarvitsee, kunhan annat sille mahdollisuuden.

Pinnaa postaus

Hei olen Hanne

Olen joogaopettaja ja personal trainer, jolle kokonaisvaltainen hyvinvointi ja luonnonmukaisuus ovat sydämen asioita. Blogissani jaan oivalluksia ja käytännön vinkkejä, joiden avulla voit löytää tasapainoa ja harmoniaa elämässäsi.