Miten pelosta voi vapautua?

By Hanne

Elämä koostuu hetkistä; ikävistä ja iloisista hetkistä. Mutta jopa sillä hetkellä, kun olemme onnemme kukkulalla, läsnä on pelko. Se on pelkoa siitä, että tuo hetki tulee aikanaan päätökseen ja joudumme luopumaan siitä. Suurin pelko elämässä lienee kuitenkin pelko sairaudesta tai kuolemasta. Pelkäämme kenties oman terveytemme puolesta tai pelkäämme jonkun meille tärkeän ihmisen kuolemaa, sitä päivää jolloin tuo henkilö on poissa. Miten pelosta voi vapautua?

Miten pelosta voi vapautua?

Tunnistatko sinä omat pelkosi? Pystytkö havaitsemaan ne hetket tai tapahtumat, jolloin käytöksesi ohjautuu pelosta käsin? Oletko miettinyt, että olisit onnellisempi jos vain siirtäisit pelkosi syrjään? Valitettavasti pelon huomiotta jättäminen ei poista sitä. Pelon kanssa voi oppia toimimaan ja siitä voi opetella päästämään siitä irti. Mutta miten, miten päästää irti pelosta? Kaikessa yksinkertaisuudessaan meidän tulee kohdata pelkomme, tunnistaa sen lähde ja tutkia sitä, tehdä ikäänkuin tuttavuutta sen kanssa. Tarkastella asiaa monilta eri kanteilta, eikä vain siltä, jolta sitä normaalisti olemme tottuneet tarkastelemaan.

Pelkäämme usein asioita, jotka ovat oman itsemme ulkopuolella ja täysin kontrollimme ulottumattomissa. Se pitää meidät kiinni menneessä tai saa huolehtimaan tulevaisuudesta. Jos ja kun ymmärrämme tämän ja kohtaamme asian, voimme laskeutua tähän hetkeen ja todeta, että tässä hetkessä kaikki on hyvin. Tässä hetkessä ei ole mitään pelättävää, kaikki on hyvin.

Pelko vs elämä

Elämään liittyy lukematon määrä erilaisia tilanteita ja valintoja jokaikinen päivä. Valintoja ohjaa usein pelko, jonka vuoksi joudumme puntaroimaan vaihtoehtoja, hyväksymään riskejä. Valitsemme ja hyväksymme riskit tai annamme pelkomme ohjata meitä ja jätämme mahdollisesti joitain asioita sen vuoksi tekemättä.

Kyseessä voi olla työ, jota suorastaan vihaamme, mutta pelkäämme elantomme puolesta, emmekä siksi uskalla miettiä vaihtoehtoja työllemme. Kenties painimme työssämme valintojen äärellä. Saatamme toimia ja toteuttaa ylhäältä tulevia käskyjä, asiassa jonka tiedämme olevan väärin. Teemme niin koska pelkäämme työmme puolesta. Valinnan teemme pelostamme käsin ja toimimme samalla myös itseämme vastaan. Tai päätämme toimia kuten oikeaksi koemme ja samalla hyväksymme riskin siitä, että menetämme työmme. Loppujen lopuksihan, teemmepä niin tai näin, emme voi olla 100 % varmoja siitä, että elantomme ja työmme on taattu, sillä se ei vaan yksinkertaisesti ole meidän käsissämme.

Näin pelko on pohjimmiltaan läsnä valinnoissamme ja jos annamme sille liikaa valtaa, se alkaa hallita elämäämme. Kysymys kuuluu, haluammeko elää pelossa? Haluammeko antaa niin ison palan elämästämme tuolle tunteelle, joka pääosin on saanut kokoisensa mittasuhteet ainoastaan mielessämme?

Miten päästää irti pelosta?

Kerron yhden omakohtaisen kokemukseni pelon kohtaamisesta. Tapahtuma sijoittuu vuoteen 2018. Asuin tuolloin Indonesiassa, pienellä Gili Airin saarella, jota ravisteli elokuisen illan hämärässä raju maanjäristys. Kun arviolta satakunta ihmistä kokoontui saaren ainoalle pienelle mäen nyppylälle viettämään yötään jälkijäristyksien ravistellessa saarta kerta toisensa jälkeen, oli aika kutsua pelko nimeltä kuolema tarkempaan tarkasteluun. Tarkastelun tulos oli hyväksyntä. Oli hyväksyttävä, että mikäli jokin monista jälkijäristyksistä nostattaisi tsunamin pyyhkiydymme kaikki sen mukana.

Minun keinoni oli hyväksyä asia ja päästää siitä irti. Mietin, että mikäli on tarkoitettu, että kuolen tuona yönä, niin olkoon se niin. En voinut mitään muutakaan, mutta tämän asian hyväksyminen auttoi päästämään irti pelosta. Ja tekemään rauhan asian kanssa. Ja tämä on ollut hyvä keino myös tuon kokemuksen jälkeen.

Mikä on pahinta mitä voi tapahtua?

Olen aikasemmin puhunut esiintymispelostani, jota pakoilin väistellen tilanteita, joissa minun olisi pitänyt esiintyä. Käänsin selkäni pelolle ja pyrin usein siirtämään esiintymistä eteenpäin, pelkoani se ei kuitenkaan poistanut. En käsitellyt tai kohdannut asiaa millään tavalla ja väitän, että näin jopa pahensin tilannetta. Jos annamme pelon hallita elämäämme, emme koskaan ole täysin vapaita vaan loukossa oman mielemme luomassa vankilassa.

Pelosta vapautuminen on tie totaaliseen vapauteen. Mutta kulkeakseen sitä kohti, on pelko kohdattava. Sitä on käsiteltävä, sitä on ymmärrettävä ja siihen liittyvät seuraamukset hyväksyttävä. Mikä on pahinta, mitä voi käydä? Kun pystyt käsittelemään pelkoa pahimman skenaarion kautta, tulee sen hyväksyminen helpommaksi. Ja lähes automaattisesti tämän jälkeen huomaat kokevasi pelon tunteesi ja sen kohteen uudella tavalla, se ei ole enää mörkö, joka hallitsee sinua. Vain hyväksynnän kautta kulkien pystymme päästämään irti ja olemme valmiita totaaliseen vapauteen.