Tunnista stressi - Ja poimi vinkit stressin hallintaan (5 vinkkiä)

Tunnista stressi -
ja poimi vinkit stressin hallintaan
(5 Vinkkiä)

By Hanne

Jokainen meistä tuntee stressiä, mutta mitä stressi on? Mitkä on sen vaikutukset terveyteen? Miten voit vaikuttaa stressin tuntemuksiin? Tässä postauksessa käyn läpi stressin vaikutuksia ja annan sinulle yksinkertaiset vinkit stressin hallintaan.

Tunnista stressi -
ja poimi vinkit stressin hallintaan
(5 Vinkkiä)

Stressi sanana on meille tuttu, mitä stressillä tarkoitetaan? Stressistä puhuttaessa tarkoitetaan sitä, miten aivot ja keho vastaavat tarpeisiimme ja elämän vaatimuksiin. Elämän moninaiset haasteet voivat stressaavia, ja niihin kuuluvat muun muassa työn ja opiskelun aiheuttama stressi. Stressiä voi aiheuttaa erilaiset elämänmuutokset, mutta myös liiallinen ja liian rankka liikunta tai liian vähäinen syöminen. Usein viimeksi mainitut jätetään huomioimatta, vaikka nekin stressaavat samaa herkkää elimistöämme kuin muutkin stressitekijät.

Stressi vaikuttaa merkittävästi terveyteemme ja sen vuoksi on hyvä tiedostaa, miten juuri sinä siihen reagoit ja miten se sinuun vaikuttaa.

1. Stressi vaikuttaa meihin kaikkiin

Jokainen meistä kokee ajoittain stressiä. Stressiä on erityyppistä, kuten edelläkin on mainittu. Ja siihen sisältyy fyysisiä ja mielenterveyteen liittyviä riskejä. Stressiä voi aiheuttaa jokin kertaluonteinen asia, lyhyen ajanjakson kestävä tapahtuma tai se voi olla tapahtuma(sarja) joka kestää pidemmän aikaa.

Säännöllistä stressiä voivat aiheuttaa työ, koulu tai muut päivittäiseen elämään liittyvät paineet.Myös jokin äkillinen ikävä muutos elämässä, kuten työn menettäminen, parisuhteen päättyminen tai sairaus, on stressaavaa. Stressiä taustalta voi löytyä myös jokin tramaattinen tapahtuma; onnettomuus tai luonnonkatastrofi.

2. Kaikki stressi ei ole pahasta

Stressiä tarvitaan sopivassa määrin, eikä kaikki stressi ole automaattisesti meille pahaksi. Kun joudumme kohtaamaan vaarallisen tilanteen, kehomme valmistautuu kohtaamaan sen ja pakenemaan turvaan. Tällaisessa tilanteissa syke nousee, hengitys nopeutuu, lihakset jännittyvät ja aivot käyttävät enemmän happea. Kaikki kehon toiminnon tähtäävät hengissä selviytymiseen, ja se on vastaus stressiin. Stressi voi myös motivoida ihmistä esimerkiksi työhaastattelussa, jolloin reagointi on nopeaa ja kaikinpuolin valpasta.

3. Pitkäaikainen stressi voi olla vahingollinen terveydelle

Pitkittynyt krooninen stressi ja siitä selviytyminen voi olla haastavaa, sillä syy sen taustalla on alituinen, toisin kuin akuutin stressin. Seurauksena kehomme ei koskaan saa selkeää signaalia palata normaaliin tilaan.

Kroonisen stressin myötä toiminnot, jotka ovat aktivoituneet pitämään sinut hengissä voivat häiritä immuunijärjestelmää, ruoansulatuskanavaa, sydän- ja verisuonijärjestelmää, unen laatua ja lisääntymiskykyä. Stressistä aiheutuneet oireet voivat olla moninaiset ruoansulatusoireista, päänsärkyyn, unettomuuteen, suruun, vihaan tai ärtyneisyyteen. Ruoansulatus ongelmista tyypillisin stressiin linkitettävä ongelma on ärtyneen suolen oireyhtymä.

Ajan myötä stressin aiheuttama jatkuva rasitus voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten sydänsairauksiin, korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen ja muihin sairauksiin, joihin lukeutuu mielenterveyshäiriöt, kuten masennus tai ahdistuneisuus.

Kaikkien näiden seikkojen vuoksi tuntemus omasta kehosta on tärkeää, jotta esim. univaikeuksien tai muun oireen ilmaantuessa, meillä olisi kyky yhdistää sen juurisyyn olevan pitkittyneessä stressissä.

Elämäntapana stressaaminen

Kroonistuessaan stressi on meille vaaraksi. Stressireaktion on tarkoitus pitää meidät hengissä. Kun tämä reaktio käynnistyy pelkästään työhön ajamisen seurauksena, on stressireaktion mukana tuoma ärsytys jatkuvaa, ja se on meille tuhoisaa. Se hajottaa ja kuluttaa meidät loppuun.

Mitä siis tarkalleen ottaen tapahtuu? Stressin aiheuttama “taistele tai pakene” -reaktio vaikuttaa muun muassa siihen, että veremme hyytyy helpommin, verensokerimme nousee, verenpaine ja kolesteroli kohoaa. Kysymys kuuluukin, onko sydänsairauksien taustalla siis diabetes, korkea verenpaine tai kolesteroli, jotka johtuvat puhtaasti elintavoistamme, vai onko kyse stressin myötävaikutuksesta?

Noin 90 % diabeteksestä ja sydänsairauksista on ehkäistävissä elämäntapa muutoksilla. Ja usein keskitytäänkin ruokavalioon ja liikuntaan, mikä toki onkin terveydelle edullista, mutta stressin roolia ei tässä yhteydessä tulisi unohtaa. Sillä, jos stressitekijöitä ei huomioida ja niihin pureuduta, olemme edelleen alttiita kroonisille sairauksille. Pitkään jatkunut stressi vaikuttaa negatiivisesti ruoansulatukseen, se heikentää immuuniteettiämme ja vie kohti sydänsairauksia.

Stressin ja palautumisen tasapaino

Autonominen hermostomme on kaksiosainen koostuen parasympaattisesta ja sympaattisesta hermostosta. Taistele ja pakene -reaktion vastakohtana elimistössämme toimii “lepää ja sulata” (rest and digest) ja se toimii melkolailla päinvastoin taistele ja pakene -reaktioon verrattuna. Molemmat reaktiot toimivat samoilla tavoin ja automaattisesti. Kuitenkin nyky-yhteiskunnassa toimiminen “ärsyttää” enimmäkseen “taistele ja pakene” -reaktiota ja palautuminen puolestaan jää usein vaillinaiseksi.

Tarvitsemme kuitenkin kipeästi huoltoa ja rauhoittumista. Parasympaattisen hermoston aktivoiminen kuitenkin jää yleisesti armotta liian vähäiseksi modernissa yhteiskunnassamme. Monelle rentoutumisen hetket voivat koittaa yksi tai kaksi kertaa viikossa, pahimmassa tapauksessa rentoutumisemme saa odottaa vuosilomaamme. On lienee sanomattakin selvää, että “lepää ja sulata” eli parasympaattisen hermoston aktivoinnin tulisi olla säännöllistä ja päivittäistä.

Vinkit stressin hallintaan: Meditointi

Meditointi ja hengitysharjoitukset ovat tehokkaita työkaluja stressinhallintaan. Hengitysharjoitukset tutkitusti vähentävät stressireaktiota. Yhdessä meditointi ja hengitysharjoitukset auttavat lisäämään ymmärrystä siitä, että kaikki on tässä hetkessä on kaikki on hyvin.

Stressi on kunkin omanlainen kokemus uhasta ja siitä, että olemme vaarassa. Ja tällaiseen käsitykseen on mahdollista vaikuttaa, sillä se ei ole todellista, se on tämän hetkinen näkemyksemme ympäristöstämme ja maailmasta. Meditaatio antaa meille mahdollisuuden nähdä maailma eri tavoin kuin ennen. Ja näin maailma ei esittäydy samassa valossa sinulle enää, et koe stressiä enää samalla tavoin.

Meditoinnin alkutaipaleelle kuuluu, että otamme etäisyyttä ajatuksiimme. Emme enää ole osa ajatuksiamme, vaan katsomme ja tarkkailemme kaikkea ulkopuolelta. Ja se on parhaimmillaan hyvin rauhoittavaa.

Ajanmyötä meditointi tuo sinut lähemmäksi synnynnäistä rauhaa sisälläsi. Ja se tekee elämästä vähemmän pelottavaa.

Meditoinnin yhteydessä lienee paikallaan muistuttaa, että meditointia on monenlaista. Toisille sopii paikallaan hiljaa istuminen ja keskittyminen hengittäminen, toiset taas kaipaavat aktiivisempaa rauhoittumista. Tällaiseen aktiivisen rauhoittumisen tarpeeseen syntyi kurssini Meditaatiota & Mandaloita, joka pureutuu mielen keskittämisestä yhteen asiaan aktivaation kautta. Tämän tekniikan olen itse kokenut hyväksi luonnonkatastrofiin joutumisen jälkeen traumasta selviytymiseen. Pääset tarkemmin tutustumaan kurssin sisältöön tästä.

Vinkit stressin hallintaan: Rauhallinen liike

Rauhallinen liikunta auttaa stressin hallinnassa. Metsässä käveleminen on erinomainen keino rauhoittaa mieltä. Ja stressaantuneelle keholle ja mielelle se on parempi liikuntamuoto kuin esimerkiksi juokseminen.

Joogatunnille hakeutuminen on sekin hyvä keino stressin lievittämiseen ja hallintaan. Jooga rauhoittaa kehoamme päästä varpaisiin. Se auttaa meitä päästämään irti kroonisen stressin otteesta. Krooninen stressi aiheuttaa lihasjännitystä vaikeuttaen näin veren virtausta lihaksiin ja kudoksiin. Ja näin ollen kuona-aineiden poistuminen kudoksistamme vaikeutuu. Energian esteetön virtaus kudoksiin ja kuona-aineiden poistuminen ovat seikat, jotka pitävät sen terveenä.

Jooga lisää ymmärrystämme siitä, että olemme olemassa syystä. Näin ollen, kun kohtaamme haasteita, en kohtaa niitä enää samalla pelolla kuin ennen, sillä uskomme ovat osa joogapolkuamme.

Lyhyt Stressiä lieviettävä Yinjooga -harjoitus

Vinkit stressin hallintaan: Rauhoittuminen

Ajanhenkeen kuuluu olla toimelias. Mutta tiesitkö, että multitaskaaminen on äärimmäisen stressaavaa aivoille? On parempi koettaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja hoitaa se alusta loppuun.

Stressin hallinnasta puhuttaessa, ei unen merkitystä voi kylliksi painottaa. Siihen auttaa tietokoneen, television ja kännykän sulkeminen tuntia ennen nukkumaan menoa ja kahvinjuonnin vähentäminen. Illalla nautittu magnesium on hyvä unenlaatua tukeva tekijä.

Kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittaminen on oiva keino keskittyä siihen, mikä elämässäsi on positiivista ja hyvin. Aivomme ei pysty käsittelemään samanaikaisesti positiivisiä ja negatiivisia ajatuksia. Keskitys siis hyvään ja anna positiivisille asioille lisää tilaa elämässäsi.

Hiljentyminen hälyn keskellä

Hiljentyminen kaiken melun keskellä on avainasemassa, jotta voit tarkemmin tarkkailla omaa kehoasi ja sen viestejä sinulle. Mitä paremmin pystyt tulkitsemaan kehoasi, sitä helpommaksi stressin hallintakin muodostuu.

Niin stressin hallinnassa kuin tasapainotilan säilyttämisessä on hyvä muistaa, että tietyistä tavoista on hyvä tehdä pysyviä. Solmi siis pysyvä suhde ylläolevien vinkkien kanssa. Sillä palautumisen tulee olla osa jokapäiväistä elämää, aina.

PS. Meditoinnin aloittamiseen voit hyödyntää ilmaisen 3 päivän meditaatio -kurssini antia.

Lähde: https://www.nimh.nih.gov/health/publications/stress
Dr. Carrie Demers Yoga International: Stress management through Yoga and Meditation -kurssi