Kaikki puhuu kiitollisuudesta

By Hanne

Muistan, kun vuosia sitten ennen hyvinvointialalla työskentelyä, työkaverini puhui kiitollisuudesta ja kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittamisesta. Hän oli asiasta kovin innoissaan ja kertoi sen kirjoittamisen muuttaneen hänen elämänsä. Asia ei sillon uponnut minuun sen enempää kuin, että se jäi mieleeni. Tänä päivänä tuntuu, että kaikki puhuu kiitollisuudesta. Itseni mukaan luettuna harjoitanhan sitä jokaikinen päivä. Mutta, mistä kiitollisuudessa on kyse? Miten harjoittaa kiitollisuutta ja miksi?

Kaikki puhuu kiitollisuudesta

Br. David Steindl-Rast summaa kiitollisuuden seuraavasti:

Kiitollisuus on avain onnelliseen elämään, siihen joka on käsillämme juuri nyt. Jos emme ole kiitollisia tässä hetkessä, tästä kaikesta, emme voi myöskään olla onnellisia, sillä riippumatta siitä kuinka paljon meillä on, haluamme aina jotain muuta ja jotain enemmän.

Mielestäni tämä on hienosti summattu. Kiitollisuuden tuntemukset edellyttävät meiltä pysähtymistä. Sen kaiken havainnointia, mitä kaikkea meillä on tässä ja nyt.

Kiitollisuus ja sen harjoittaminen varsinkin sellaisia asioita kohtaan, joita pidämme usein itsestäänselvyytenä vaatii meiltä pysähtymistä ja sen tunteen löytämistä, että mitä jos meillä ei olisikaan tätä. Mitä jos meillä ei olisikaan sähköjä, mitä jos suihkusta ei tulisikaan lämmintä vettä, mitä jos vettä ei tulisi ollenkaan?

Elämämme on ympäröity lukuisilla asioilla ja runsaudella, joista olla ja tuntea kiitollisuutta. Vaikka tuntuisi, että elämässä on kaikki rempallaan, niin siltikin siitä löytyy monia asioita, joista olla kiitollinen.

Miksi harjoittaa kiitollisuutta?

Mutta miksi, miksi harjoittaa kiitollisuutta, mitä hyötyä siitä on? Kiitollisuuden harjoittaminen pienentää vihan, katkeruuden ja ahneuden tunteita. Se kohottaa mielialaamme ja kun olemme niin sanotusti hyvissä fiiliksissä, hyvät asiat lisääntyvät elämässämme.

Tiedän paljonkin ihmisiä, jotka eivät usko ns. “good vibes only” ajatteluun. Ja sehän on ok, meillä kaikilla on vapaus uskoa, mihin haluamme. Mutta varsinkin silloin, kun elämä tuntuu koettelevan, on myös kunkin oma valinta, minkälaisia tunteita haluaa kokea ja minkälaisissa tunnetiloissa haluaa viettää aikaansa.

Voin kertoa, että negatiiviset tunteet vievät kyllä mukanaan vielä isompiin negatiivisiin tunnetiloihin. Ja tunnistat tämän varmaan itsekin. Tiedätkö mitä? Positiiviset tunnetilat tekevät samoin, siis lisäävät positiivisuutta. Siispä, jokainen voi tehdä valinnan. Juuri sellaisen, jonka kokee itseään palvelevan. Myönnän avoimesti, että olen tykännyt elämäni aikana rypeä siellä negatiivisuuden syövereissä, siis todella velloa ja kunnolla. Tänä päivänä, kun huomaan suuntaavani negatiivisiin tunnetiloihin, pyrkimys on päästä sieltä valoa kohti mahdollisimman nopeasti. Ja nopein tie on keskittyä kiitollisuuteen, sillä aivomme ei pysty samaan aikaan käsittelemään sekä negatiivisia että positiivisia ajatuksia.

Tunne kiitollisuudesta

Kiitollisuus ei ole vaan sanoja, kiitollisuuteen kytkeytyy aina myös tunne. Kiitoksen lausuminen ruokailun päätteeksi on meillä jo pienenä opittua, mutta aitoa tunnetta sen oppimisprosessissa ei ole välttämättä ole opetettu tuntemaan. Maistoinko edes ruokaa, jota söin? Hetkinen, mitä minä söin? Keskityinkö tosiaan 100 % ainoastaan ruoan makuun ja siihen, miten laadukas ravinto tukee kehoni hyvinvointia? Tämä yksinkertaisimmillaan asia, johon voi kiinnittää huomiota ja jonka suhteen voi aloittaa kiitollisuuden harjoittamisen.

Miten aloittaa kiitollisuuden harjoittaminen?

Kiitollisuuden harjoittaminen ei vaadi sinulta kuntosali – tai muutakaan jäsenyyttä, ainoastaan aikaasi. Kiitollisuuden harjoittamiseen voi varata aikaa aamulla, jolloin mielesi on vielä rauhallisempi ajatuksien rumbasta. Kirjoita käsin ehkäpä varta vasten hankittuun vihkoon kiitollisuuden aiheita. Itse kirjoitan asioita, jotka on tapahtunut edellisenä päivänä, tapahtuu siinä hetkessä tai asioita, joita haluan elämääni, mutta joita ei ole vielä tapahtunut.

Suurimmat unelmani, jotka eivät ole vielä toteutuneet, ovat läsnä harjoituksessani päivittäin. Hakeudun kiitollisuuden myötä siihen tunnetilaan, jota uskon tuntevani, kun asia toteutuu ja tunnen siitä kiitollisuutta. Kirjaan asioita yleensä yhden sivun verran kiitollisuuspäiväkirjaani.

Päivän mittaan palaan kiitollisuuteen esimerkiksi syödessäni herkullista ruokaa, kohdatessani uusia ihmisiä ja sen myötä jotain odottamatonta.

Illalla nukkumaan mennessä käyn vielä mielessäni läpi kaikkea, mistä olen kiitollinen ja koetan poimia yhden asian, joka on ollut päivän ehdottomasti paras asia. Näin päiväni alkaa ja päättyy kiitollisuuteen.

Kiitollisuus avaa sydäntäsi ja sen avulla koet ilon ja onnellisuuden hetkiä kaiken aikaa. Joko sinä harjoitat kiitollisuutta ja oletko huomannut sen positiivisia vaikutuksia?